D-vitamiinipitoisuus

D-vitamiinia esiintyy vain harvoissa elintarvikkeissa. Tällaisia elintarvikkeita ovat kala, vitaminoidut tuotteet, liha, kananmuna, maito ja metsäsienet. Kala on näistä ryhmistä ehdottomasti tärkein; jopa 50-75 % ravinnosta saatavasta D-vitamiinista tulee kalasta. Kalan tärkein D-vitamiiniyhdiste on D3-vitamiini eli kolekalsiferoli. Taulukoihin 1 ja 2 on koottu eri kalalajien ja kalatuotteiden D3-vitamiinipitoisuuksia. Vaikka kala yleisesti ottaen on erinomainen D-vitamiinin lähde, pitoisuuksien vaihtelu on suurta. Paitsi lajien välillä vaihtelua esiintyy myös eri paikoista pyydetyn saman lajin sisällä. Esimerkiksi eri paikoista pyydetyn ahvenen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat jopa 100-kertaisesti (Taulukko 1). Lajien välisen ja lajin sisäisen vaihtelun lisäksi myös saman lajin eri yksilöiden D-vitamiinipitoisuuksissa on suuri vaihtelu.

Yleisesti ottaen merikaloissa on paljon D-vitamiinia. Toisin kuin aiemmin on luultu myös vähärasvaiset kalat, kuten merestä pyydetyt kuha ja ahven, sisältävät erittäin merkittäviä D-vitamiinipitoisuuksia. Syömällä 150 g merestä pyydettyä kuhaa, ahventa tai silakkaa aikuinen saa lähes viikon D-vitamiinintarpeensa tyydytettyä. Useiden pyyntipaikkojen muikkukin on erinomainen lähde, mutta suurimmat pitoisuudet määritettiin Saimaan Puruveden siiasta, joka sisälsi yli 40 µg D-vitamiinia/100 g. Kirjolohikin sisältää kohtuullisia pitoisuuksia D-vitamiinia keskimääräisen pitoisuuden ollessa 7,6 µg/100 g. Sen sijaan ulkomaisten  pakastekalojen D-vitamiinipitoisuudet olivat selvästi alemmat kuin kotimaisten järvi- ja merikalojen. D-vitamiini ei tuhoudu ruuanvalmistuksessa; uunissa paistamisen jälkeen jäljellä oli vielä yli 90 %.

Taulukko 1. Eri paikoista pyydettyjen kalalajien D-vitamiinipitoisuuksia (µg/100 g tuorepainoa)

 

Itämeri

Saimaa/Puruvesi

Päijänne

Vesijärvi

Haarajärvi

Viljelty

Silakka

20

 

 

 

 

 

Lahna

14

 

 

 

 

 

Turska

7

 

 

 

 

 

Ahven

23

3

0,3

3

7

 

Hauki

4

5

1

1

1

 

Kuha

25

 

 

 

 

 

Muikku

 

19

11

17

3

 

Siika

12

44

17

 

 

 

Kirjolohi

 

 

 

 

 

7,6

Lähteet: Mattila, P., Piironen, V., Uusi-Rauva, E. & Koivistoinen, P. 1995. J. Food Compos. Anal. 8: 232-243 ja Mattila, P., Piironen, V., Haapala, R., Hirvi, T. & Uusi-Rauva, E. 1997. J. Agric. Food Chem. 45: 3891-3896.

Taulukko 2. Kalatuotteiden D-vitamiinipitoisuuksia (µg/100 g tuorepainoa)

Anjovis

5,7

Makrilli, savustettu

3,2

Puna-ahven, pakastettu

1,6

Sei, pakastettu

1,5

Kirjolohen mäti

8,6

Muikun mäti

19,6

Sardiini, öljyssä

3,2

Tonnikala, öljyssä

1,7

Katkarapu

0,2

Lähde: : Mattila, P., Piironen, V., Uusi-Rauva, E. & Koivistoinen, P. 1995. J. Food Compos. Anal. 8: 232-24

Pirjo Mattila, vanhempi tutkija
MTT/Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Elintarvikkeiden tutkimus
ET-talo, 316 00 Jokioinen

pirjo.mattila@mtt.fi