D-vitamiinipitoisuus
D-vitamiinia esiintyy vain harvoissa elintarvikkeissa. Tällaisia elintarvikkeita ovat kala, vitaminoidut tuotteet, liha, kananmuna, maito ja metsäsienet. Kala on näistä ryhmistä ehdottomasti tärkein; jopa 50-75 % ravinnosta saatavasta D-vitamiinista tulee kalasta. Kalan tärkein D-vitamiiniyhdiste on D3-vitamiini eli kolekalsiferoli. Taulukoihin 1 ja 2 on koottu eri kalalajien ja kalatuotteiden D3-vitamiinipitoisuuksia. Vaikka kala yleisesti ottaen on erinomainen D-vitamiinin lähde, pitoisuuksien vaihtelu on suurta. Paitsi lajien välillä vaihtelua esiintyy myös eri paikoista pyydetyn saman lajin sisällä. Esimerkiksi eri paikoista pyydetyn ahvenen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat jopa 100-kertaisesti (Taulukko 1). Lajien välisen ja lajin sisäisen vaihtelun lisäksi myös saman lajin eri yksilöiden D-vitamiinipitoisuuksissa on suuri vaihtelu.
Yleisesti ottaen merikaloissa on paljon D-vitamiinia. Toisin kuin aiemmin on luultu myös vähärasvaiset kalat, kuten merestä pyydetyt kuha ja ahven, sisältävät erittäin merkittäviä D-vitamiinipitoisuuksia. Syömällä 150 g merestä pyydettyä kuhaa, ahventa tai silakkaa aikuinen saa lähes viikon D-vitamiinintarpeensa tyydytettyä. Useiden pyyntipaikkojen muikkukin on erinomainen lähde, mutta suurimmat pitoisuudet määritettiin Saimaan Puruveden siiasta, joka sisälsi yli 40 µg D-vitamiinia/100 g. Kirjolohikin sisältää kohtuullisia pitoisuuksia D-vitamiinia keskimääräisen pitoisuuden ollessa 7,6 µg/100 g. Sen sijaan ulkomaisten pakastekalojen D-vitamiinipitoisuudet olivat selvästi alemmat kuin kotimaisten järvi- ja merikalojen. D-vitamiini ei tuhoudu ruuanvalmistuksessa; uunissa paistamisen jälkeen jäljellä oli vielä yli 90 %.
Taulukko 1. Eri paikoista pyydettyjen kalalajien D-vitamiinipitoisuuksia (µg/100 g tuorepainoa)
|
|
Itämeri |
Saimaa/Puruvesi |
Päijänne |
Vesijärvi |
Haarajärvi |
Viljelty |
|
Silakka |
20 |
|
|
|
|
|
|
Lahna |
14 |
|
|
|
|
|
|
Turska |
7 |
|
|
|
|
|
|
Ahven |
23 |
3 |
0,3 |
3 |
7 |
|
|
Hauki |
4 |
5 |
1 |
1 |
1 |
|
|
Kuha |
25 |
|
|
|
|
|
|
Muikku |
|
19 |
11 |
17 |
3 |
|
|
Siika |
12 |
44 |
17 |
|
|
|
|
Kirjolohi |
|
|
|
|
|
7,6 |
Lähteet: Mattila, P., Piironen, V., Uusi-Rauva, E. & Koivistoinen, P. 1995. J. Food Compos. Anal. 8: 232-243 ja Mattila, P., Piironen, V., Haapala, R., Hirvi, T. & Uusi-Rauva, E. 1997. J. Agric. Food Chem. 45: 3891-3896.
Taulukko 2. Kalatuotteiden D-vitamiinipitoisuuksia (µg/100 g tuorepainoa)
|
Anjovis |
5,7 |
|
Makrilli, savustettu |
3,2 |
|
Puna-ahven, pakastettu |
1,6 |
|
Sei, pakastettu |
1,5 |
|
Kirjolohen mäti |
8,6 |
|
Muikun mäti |
19,6 |
|
Sardiini, öljyssä |
3,2 |
|
Tonnikala, öljyssä |
1,7 |
|
Katkarapu |
0,2 |
Lähde: : Mattila, P., Piironen, V., Uusi-Rauva, E. & Koivistoinen, P. 1995. J. Food Compos. Anal. 8: 232-24
Pirjo Mattila, vanhempi tutkija
MTT/Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Elintarvikkeiden tutkimus
ET-talo, 316 00 Jokioinen