Puruveden muikun historia

Puruvesi on vuosisatojen ajan tarjonnut ympäristönsä asukkaille herkullista ravintoa ja katoaikoina toiminut pelastavana ruoka-aittana.  Tutkijoiden mukaan Puruvedellä 1500-luvulla enemmän nuottia kuin missään muualla Suomessa. Vuoden 1543 verotietojen mukaan Ruotsin kruunu kantoi veroa 15 suurnuotasta ja 404 piennuotasta.

Puruvesi ei ollut pelkästään paikallisen väestön nautinnan kohde. 1500-luvulla Puruvedellä käytiin Karjalasta aina Kirvun ja Antrean seuduilta saakka kalassa. Näin Puruvedestä muodostui kahden kulttuurin konkreettinen kohtauspaikka ja lopulta kalastuskulttuurin keskus.

Puruveden kaloista ennen kaikkea kahdella on ollut merkittävä kaupallinen arvo. Varhaisimmin erityisesti kauppakalana arvostettu oli Puruveden lohi. Lohen jälkeen ja paljon sitä tärkeämmäksi kaupalliseksi kalaksi muodostui 1880-luvulla muikku, jonka merkitys Puruveden rantakylien vauraudelle korostui, kun talvinuottaus muodostui ammattimaiseksi elinkeinoksi 1910-luvulta lähtien. 1920-luvun puolivälissä Puruvedellä kalasti 43 nuottakuntaa. Kalastus pysyi vakaana, kunnes 1930-luvun puolivälissä ankara muikkukato koetteli koko järveä, samalla tavalla kuin 50 vuotta myöhemmin.

Sotavuosien aikana muikkukanta elpyi ja talvinuottaus pyörähti nopeasti käyntiin nuottakuntien määrän saavuttaessa ennätyslukemat. 1950-luvun taitteessa järvellä toimi peräti 61 nuottakuntaa. Tämä määrä säilyi 1960-luvun loppuvuosille saakka. Talven 1972-73 jälkeen nuottia oli vedossa Puruvedellä enää 34 ja vuonna 1982 vain 25. Lopullisen romahduksen kalastukselle aiheutti 1980-luvun puolivälissä alkanut muikkukato.

Muikkukanta alkoi elpyä 190-luvun puolivälissä, jolloin nuotanveto sallittiin taas valtion yleisvesillä. Lopulliseen vahvuuteensa kanta elpyi 2000-luvulla ja 2010-luvulla kannan suuri tiheys alkoi rajoittamaan muikkujen kasvua ja menekkiä. Nykyään Puruvedellä kalastaa säännöllisesti 10-15 nuottakuntaa.

Vanhan Kerimäen historia Osa I:2 Puruvesi – Saimaan kalastuskulttuurin keskus, Jukka Pennanen 1993

Historiaa (.pdf)